Kiertelyä ja hyytelöimistä / Cycling and coagulation

Uusi postaus! Pidin kirjoittamisesta taukoa, sillä tuntui hyvältä antaa asioiden tekeytyä rauhassa. Lisäksi oli hyvä olla hetken aikaa tuottamatta tekstiä ulos. Maailmassa on jo niin paljon sisältöä, että jos tuntuu, ettei ole mitään sanottavaa juuri nyt, kannattaa olla hiljaa.

Blogia on ollut mukava kirjoittaa, mutta samaan aikaan se on keskeyttänyt taiteellisen työn, vienyt siltä aikaa ja vaatinut pysähtymään tiettyyn kohtaan sitä analysoimaan. Päätin ottaa kirjoittamisen rennomin ja huomasin, että päädyin aloittamaan aina uudestaan palattuani blogin luo, sillä edellinen kirjoitus oli minulle jo vanhoja ajatuksia. Niin muutuvaista, kehämäistä ja tislautuvaa työskenteleminen ainakin minulle näyttää olevan.

New post! I took a break from writing because it felt good to let things happen in peace. In addition, it was good not to produce text for a while. There is already so much content in the world that if you feel that there is nothing to say right now, it´s a good choice to remain silent.

It has been nice to write the blog, but at the same time it has interrupted the artistic work, taken time from it and demanded to stop at a certain point to analyze it. When I decided to take it easy on writing I noticed that I always ended up starting again after returning to write the blog, because the previous writing was already old thoughts for me. That’s how changing, cyclical and distilling working seems to be, at least to me.

Olen havahtunut ja palannut siihen, miten intiimiä, ailahtelevaa ja purskeista taiteellinen työ voi olla, ja jos sen ei anneta elää omilla ehdoillaan, se alkaa näivettyä.

Analyyttinen ja ratkaisuhakuinen kausi on nostanut minulle tarpeen vähentää selittämistä. Taiteellinen työ kehittyy usein kehämäisesti esikäsitteellisten, ei-narratiivisten mielen tasojen ja tietoisen mielen vuorovaikutuksessa ja tuntuu hedelmällisemmältä antaa tämän vain tapahtua.

I’ve remembered and returned to how intimate, fluctuating and bursting artistic work can be, and if it’s not allowed to live on its own terms, it starts to wilt.

The past analytical and solution-oriented season has raised the need for me to reduce explaining. Artistic work often develops circularly in the interaction of preconceptual, non-narrative levels of the mind and the conscious mind, and it seems more fruitful to just let this happen.

Lisäksi taiteellista työtä ajaa usein eteenpäin positiivinen luova paine, joka saattaa lässähtää jos työstä jakaa paljon ulospäin. Aion siis kirjoittaa vähemmän.

In addition, artistic work is often driven forward by positive creative pressure, which may slow down if a lot of the work is shared externally too early. So I’m going to write less.

Olemme keränneet biologi Christina Elgertin kanssa valon vaikutuksia tutkivista tutkimuksista kokonaisuuden, josta pääsimme päättelemään valon yleisluontoisia vaikutuksia luonnon sykleihin.

Materiaalista saimme pääteltyä, että valo näyttää ohjaavan luonnon heräämistä keväällä sekä eläinten kevät- ja syysmuuttoa. Valo näyttää vaikuttavan myös eläinten ja hyönteisten pariutumis- ja pölyttämiskäyttäytymiseen. Talvisin erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa esiintyy lunta valosaaste aiheuttaa sky glow efektin, joka häiritsee niin ihmisten kuin eläintenkin biologista vuorokausirytmiä.

Together with the biologist Christina Elgert, we have collected a whole of studies investigating the effects of light, from which we were able to conclude some general effects of light on the cycles of nature.

From the material we concluded that light seems to guide the awakening of nature in spring and the spring and autumn migration of animals. Light also seems to affect the mating and pollination behavior of animals and insects. In winter, especially in the northern hemisphere, where there is snow, light pollution causes the sky glow effect, which disturbs the biological circadian rhythm of both humans and animals.

Christina muistutti, että valo ei ole ainoa luonnonmuutoksia ohjaava tekijä vaan esimerkiksi lämpötila vaikuttaa syklisiin luonnonmuutosiin. Luonnon kehämäinen vuodenkierto on kompleksi kokonaisuus, jota ei välttämättä voi jakaa yksittäisiin vaikuttimiin.

Valosaaste näyttäisi kuitenkin olevan eräänlainen piste iin päälle ihmisen epätasapainottavissa vaikutuksissa luontoon. Se pidentää kasvukautta ja muuttaa luonnon rytmiä niin, että toisistaan riippuvat organismit eivät välttämättä ole hereillä samaan aikaan.

Christina reminded that light is not the only factor that controls natural changes, but for example temperature affects cyclical natural changes as well. Nature’s circular annual cycle is a complex entity that cannot necessarily be divided into individual factors.

However, light pollution seems to be the icing on the cake in the imbalanced effects of humans on nature. It lengthens the growing season and changes the rhythm of nature so that interdependent organisms are not necessarily awake at the same time.

Syklisyys näyttää asettuneen nyt teemaksi niin työn aiheena kuin sen metatasollakin. Tulevat teokset seuraavat päivittäistä auringonkiertoa taivaalla ja merkitsevät vuodenkierron merkkihetket symbolisesti. Metatasolla olen työssäni saanut muistutuksen siitä, miten taiteellinen työ elää sykleissä, joissa vuodenkierron tapaan on kasvun, kukoistuksen ja intohimoisen luomisen kausia, jotka jossain vaiheessa taittuvat eräänlaiseen mätänemisen ja levon ajanjaksoon, josta voi omanlaisensa kuoleman kautta nousta taas kohti uutta inspiroitunutta elämää.

Cyclicality seems to have become the theme now, both as a subject of the work and on its meta-level. The works in progress will follow the daily cycle of the sun in the sky and mark the key moments of the yearly cycle symbolically. On a meta level, in my work, I have been reminded of how artistic work lives in cycles, where, like the cycle of the year, there are periods of growth, flourishing and passionate creation, which at some point fold into a kind of rotting and rest period, from which, through a kind of death, it rises again towards a new inspired life.

Jyrsimen käyttö on sekin kierroksien kanssa työskentelyä, hehe / Working with a milling machine is working with cylcles as well haha.

Valosaasteen vaikutuksien tutkiminen, globaalista lajikadosta ja tämänhektisistä sodista lukeminen on väistämättä saanut miettimään myös paljon sitä onko ihmisissä kollektiivisella tasolla potentiaalia kasvaa vastuullisiksi aikuisiksi. Miten saisimme keskeytettyä globaalin ekokatastrofin ja sulasta hulluudesta aiheutuvan silmittömän kärsimyksen? Nämä ovat tietenkin niin komplekseja kysymyksiä, ettei minulla voi olla niihin kokonaista vastausta.

Mutta tämä sama syklinen, kehämäinen muutoksen prosessi on myös miten ihminen muuttuu. Minulle tuo toivoa, että meissä on sisäänkirjoitettuna kyky syvään muutokseen, transformaatioon. Siitä enemmän kenties seuraavassa postauksessa.

Studying the effects of light pollution, reading about global extinction and current wars has inevitably made me (and probably many others) think a lot about whether people have the potential to grow into responsible adults on a collective level. How can we stop the global eco-catastrophe and the blinding suffering caused by molten madness? Of course, these are such complex questions that I cannot have a whole answer to them.

But this same cyclical, circular process of change is also how people transform. It brings me hope that we have this ingrained ability to become inherent in us. Maybe more on that in the next post.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *