Ajatukseni ovat pyörineet loppukesästä asti auringon, kuun ja tähtien ympärillä. Upea kevätaurinko on vain lisännyt iloa ja ihmetystä luonnonvaloa kohtaan. Seuraan aikaisempaa enemmän luonnonvalonlähteiden liikkeitä taivaalla, sekä valon vaihtelua.

Since the end of summer, my thoughts have revolved around the sun, moon and stars. The wonderful spring sun has only increased the joy and wonder towards the natural light. I follow the movements of the light sources in the sky more than before, as well as the variation of light during the day.

Aamulla herättyäni menen ulos ja etsin auringon taivaalta ja pysähdyn huomioimaan sen liikettä päivän mittaan. Auringon ja kuun liikkeiden seuraaminen asemoi minut suhteessa ympäröivään maailmaan ja koko aurinkokuntaan. Se tuntuu vakauttavalta ja selkeyttävältä. Muistan olevani yksi pieni osanen valtavaa näyttämöä.

When I wake up in the morning, I go outside and look for the sun in the sky and stop to note its movement throughout the day. Following the movements of the sun and moon positions me in relation to the world around me and the entire solar system. It feels stabilizing and clarifying and reminds me of my relationship with the world around me. I remember being one small part of a huge stage.

Seuratessani aurinkoa ja kuuta, keinovalot luonnossa ovat alkaneet tuntua niiden pieniltä imitaattoreilta, minä ne käytännössä kasveille ja eläimille näyttäytyvätkin. Aurinko ja kuu tuntuvat “aidolta” ja sähkövalo keinoteokoiselta valolta, ikään kuin kömpelöltä lavastukselta tai muistolta jostain todellisemmasta, mutta saavuttamattomasta. Keinovalo on alkanut symboloida projektini pienessä mikrokosmoksessa eräänlaista eroa tai vieraantumista luonnosta, keinotekoista luonnon imitointia.

As I follow the sun and the moon, the artificial lights in nature have started to feel like little imitators, as they actually appear to plants and animals. The sun and the moon feel “real” and the electric light an artificial thing, as if a clumsy staging or a memory of something more real, but unattainable. In the small microcosm of my project, artificial light has come to symbolize a kind of difference or estrangement from nature, an imitation of nature.

Käytämme valaisimia siellä minne auringonvalo ei yllä, esimerkiksi yöllä ja sisätiloissa. Siinä mielessä keinovalo symboloi voittoa luonnon sykleistä – emme ole enää riippuvaisia päivänvalosta. Hehkulamppu mullistikin työnteon syklit, sillä töitä on ollut mahdollista tehdä yötä päivää sähkövalossa. Työnteon optimoimisen lisäksi keinovaloa hyödynnetään paljon mainonnassa ja spektaakkelisten wowefektien luomisessa. Sillä mahdollistetaan yhteiskunnan tehokas ja turvallinen toiminta pimeän aikaan. Tässä mielessä sähkövalo symboloi myös teollisuutta, kapitalismia, teknologista ja teollista kehitystä, tehokkuutta ja energiantuotantoa.

We use lamps where sunlight does not reach, for example at night and indoors. In that sense, artificial light also symbolizes victory over nature’s cycles – we are no longer dependent on daylight. The light bulb revolutionized the work cycles, because it has been possible to work day and night in electric light. In addition to optimizing work, artificial light is used a lot in advertising and creating wow effects. It enables the efficient and safe operation of society during the dark. In this sense, electric light also symbolizes industry, capitalism, technological and industrial development, efficiency and energy production.

Jos haluaa viedä ajatuksen tästä vielä pidemmälle, keinovalo edustaa ikuisen päivän tavoittelua. Se symboloi haluamattomuutta laskeutua lepoon, hiljaisuuteen ja pimeyteen ja siten pyrkimystä pysyä ikuisessa tuottavuuden ja laajenemisen hekumassa.

If you want to take this idea even further, artificial light represents the pursuit of eternal day. It symbolizes the reluctance to descend into rest, silence and darkness, and thus the desire to remain in an eternal state of productivity and expansion.

Jokseenkin kaikki pimeässä loistava keinovalo kuitenkin häiritsee muunlajisia ja myös ihmisiä biologisesti, ainakin sen perusteella, mitä asiasta tällä hetkellä ymmärretään. Esimerkiksi ihmisen sirkaidisen rytmin häiritseminen vääränaikaisella kirkkaalla valolla voi aiheuttaa kaikenlaisia terveysongelmia – masennusta, ylipainoa, univaikeuksia, jopa syöpää.

However, almost all artificial light that shines in the dark disturbs other species and also humans biologically, at least based on what is currently understood about it. For example, disrupting a person’s circadian rhythm with bright light at the wrong time can cause all kinds of health problems – depression, overweight, sleep problems, even cancer.

Monille ovat tuttuja tarinat esimerkiksi merikilpikonnan poikasista, jotka eivät osaa suunnistaa valaistulla rannalla mereen tai sähkövalon hämmentämistä, reiteiltään eksyvistä linnuista. Monet kasvit ja eläimet rytmittävät lisääntymiskiertonsa, kasvun ja lakaistumisen syklinsä sekä muuttoliikehdintänsä luonnonvalon muutosten mukaan.

In addition many people are familiar with stories about sea turtle hatchlings that can’t find their way to the sea on a lit beach, or birds that get lost in their tracks, confused by electric light. Many plants and animals rhythm their reproductive cycles, growth and shedding, and migrations according to changes in natural light.

Auringonvalo säätelee koko planeetan eliöiden syklejä ja rytmejä. Se on silta mikro – ja makrotasojen välillä, kosmisen tason liikkuja joka liikuttaa pieninpiäkin eliöitä.
Kaikki elämä ja lähes kaikki energia (geotermaalista ja ydinenergiaa lukuunottamatta) maapallolla on peräisin auringosta. Auringon energia materialisoituu fotosynteesin avulla kasveissa ja siirtyy niiden kautta ihmisten ja muiden eläinten kehoihin. Kaikessa materiassa maapallolla on aurinkoa, osassa tuoreempaa ja osassa vanhempaa. Kuten vaikkapa öljyssä, joka on miljoonia vuosia vanhojen kasvien sitomaa auringon energiaa.
Sinunkin kehossasi virtaava energia, joka saa sydämesi sykkimään, on auringonvalon kuljettamaa energiaa.

Sunlight regulates the cycles and rhythms of organisms on the entire globe. It is a bridge between the micro and macro levels, a cosmic level mover that moves even the smallest organisms on our planet.
All life and almost all energy (except for geothermal and nuclear energy) on Earth comes from the sun. The sun’s energy materializes through photosynthesis in plants and is transferred through them to the bodies of humans and other animals. All matter on Earth has solar energy circulating in them, some in fresher and some in older form. As, for example, in oil, which is solar energy bound by plants millions of years ago.
The energy flowing in your body, which makes your heart beat, is too the energy carried by sunlight.

Vaikka sähkövalo voi hyödyttää joitakin yksilöitä, esimerkiksi helpottaa saalistamista pimeässä, se kuitenkin häiritsee muita. Valon vaikutusta ei voi myöskään rajata vain yhteen lajiin tai yksilöön, sillä se leviää ympärilleen vapaasti.

Although electric light can benefit some individuals, for example by making it easier to hunt in the dark, it disturbs others. Nor can the effect of light be limited to just one species or individual, as it spreads around freely.

Luonnontieteiijät joiden kanssa olen keskustellut ajatuksesta kommunikoida luonnon kanssa valon avulla, ovat todenneet kuinka aihe on tosiaan paradoksaalinen – luonto on rytmittynyt hienovaraisesti päivän ja vuodekierron syklien mukaan ja kaikki luonnonvalon ulkopuolinen valo häiritsee tätä hienovaraista tasapainoa.

The natural scientists with whom I have discussed the idea of communicating with nature using light have stated how paradoxical the topic is – nature is subtly rhythmic according to the cycles of the day and night cycle, and all light outside of natural light disturbs this subtle balance.

Aurinko ja kuu taas ovat villejä valonlähteitä. Emme voi säätää niiden valoisuutta tai väriä, tai päättää milloin ne valaisevat tilaa. Niiden villeys viehättää minua. Se että minun tulee sopeutua niiden liikkeisiin ja valon määrään tuntuu ilahduttavalta haasteelta, luoden vastavuoroisuutta ja leikkiä. Niiden kanssa yhteyteen pyrkiessäni koen olevani osa luonnon areenaa, enkä tunkeutuja.

The sun and the moon, on the other hand, are wild sources of light. We cannot adjust their brightness or color, or decide when they illuminate the space. Their wildness fascinates me. The fact that I have to adapt to their movements and the amount of light feels like a delightful challenge, creating reciprocity and play. When I try to connect with them, I feel that I am part of nature’s arena, and not an intruder.

Aurinkoon kurottaminen on kurottamista kohti arkaaista yhteyttä koko maapalloon, aurinkokuntaan, ihmiskunnan historiaan, kurottamista kohti taivasta, avaruutta, lukemattomia muita tähtiä, kollektiivista Itseä.

Reaching for the sun is reaching towards an archaic connection to the entire earth, the solar system, the history of humanity, reaching towards the sky, space, countless other stars, the collective Self.

Tällainen itsetarkkailusta vapauttava ja kokemuksen keskuksen ulospäin suuntaava uudelleenasemoituminen, de-centering, mahdollistaa allosentrisen suuntautumisen ulospäin, toiseen, kollektiiviseen.

De-centering, a gesture that frees from self-observation and directs the center of experience outward, enables an allocentric orientation to the outside, to the other, to the collective.

Keinovalot ovat alkaneet siis symboloida minulle houkuttelevia ärksykkeitä, joita myöhäiskapitalistinen yhteiskunta tarjoaa.
Aurinko ja kuu taas ovat kenties niin itsestään selviä ja arkipäiväisiä valonlähteitä, että niistä ei välttämättä heti löydä mitään uutta ja jännittävää. Tästä turtumuksesta, eräänlaisesta sokeutumisesta luonnon ihmeellisyyden edessä, on ihana havahtua muistamaan.
Kahtiajakojen välillä on hyvä olla varovainen, sillä maailma on harvoin mustavalkoinen. Polaarinen jaottelu on helppoa ja stimuloivaa, ja vain alku synergioiden ja tasapainon etsimiselle, jos haluaa olla rakentava ja löytää jotain uutta.

So artificial lights have come to symbolize for me the attractive stimuli that late-capitalist society offers.
The sun and the moon, on the other hand, are perhaps such self-evident and everyday light sources that you may not immediately find anything new and exciting about them. It is wonderful to wake up from this numbness, a kind of blindness in front of the wonder of nature.
It’s wise to be careful between dichotomies though, because the world is rarely black and white. Polar divisions are easy and stimulating, and only the beginning of searching for synergies and balance if you want to be constructive and find something new.

Sain viimein alkuvuodesta kaksi vuotta jonottamani Liber Novuksen lainaan kirjastosta. Liber Novus on itävaltalaisen psykologian pioneerin C.G. Jungin käsin kirjoittama ja taidokkaasti kuvittama matka hänen oman psyykensä syvempiin kerroksiin. Oli kiinnostavaa huomata miten paljon aurinkosymboliikkaa Jungin piirustuksissa oli.

I got to borrow the illustrated version of Liber Novus from the library, which I’ve been waiting in a queue for two years. Liber Novus is the work of Austrian psychology pioneer C.G. Jung. The book shows a handwritten and skillfully illustrated journey into the deeper layers of his own psyche.
It was interesting to notice how much solar symbolism was in Jung’s drawings.

Syväpsykologisella tasolla aurinko muistuttaa psyyken keskuksesta, itseydestä. Aurinko symboloi kirkasta, selkeää, myötätuntoista ja elämää antavaa ydintä, joka Jungin mukaan löytyy meistä kaikista.

On a deep psychological level, the sun reminds us of the center of the psyche, the self. The sun symbolizes a bright, clear, compassionate and life-giving core that, according to Jung, is found in all of us.